Lapsen mikrobiomin kehittyminen- Posted by Petra Salmi

Lapsen mikrobiomin kehittyminen- Posted by Petra Salmi

Suhtaudun intohimoisesti pöpöihin, hyviin bakteereihin, jotka asustavat kehossamme, iholla, suolistossa ja  limakalvoilla. Ihmisen mikrobiomi ja sen koostumus näyttelevät merkittävää osaa terveytemme ylläpitämisessä. Mikrobiomi, sen syntyminen, koostumus ja vaikutukset terveyteen ovat todella kiihkeän ja aktiivisen sekä alati uutta tietoa tuottavan tiedon kohteena. Mikrobiomistomme bakteerien geenit ovat määrältään yli satakertaiset ihmisen geenimäärään verrattuna. Ja koska mikrobeillamme on niin laaja ja monimuotoinen vaikutus elimistömme toimintaan, on mikrobiomia alettu kutsua yhdeksi elimeksemme. Mikrobiomin koostumus vaihtelee myös huomattavasti elämän aikana ja toisaalta se on erilainen eri ihmisillä.

 

Tiesitkö, että raskaus vaikuttaa äidin mikrobiomin koostumukseen niin, että se tukisi raskauden ongelmatonta etenemistä ja toisaalta olisi mahdollisimman sopiva syntyvälle lapselle. Ja että lapsen ensimmäinen kosketus mikrobeihin alkaa kohdussa jo ennen syntymää, eikä vasta synnytyksen aikana kuten aikaisemmin on luultu. Mikrobeja on tutkimuksissa löytynyt istukasta, napanuorasta, lapsivedestä ja lapsenpihkasta ( mekoniumista eli lapsen ensimmäisistä ulosteista). Se, millä tavalla äidin mikrobeja sitten siirtyy kohdussa kehittyvälle lapselle, on äärimmäisen mielenkiintoinen ja uusi tiiviin tutkimuksen kohde. Yhä enemmän aletaan ymmärtää myös sitä, kuinka nämä ensimmäiset mikrobikontaktit vaikuttavat lapsen puolustusjärjestelmän toimintaan ja myöhempään terveydentilaan. Erityisesti muutokset äidin emättimen ja suolen limakalvoilla ovat merkittävässä asemassa. Tutkimuksissa on huomattu, että äidin mikrobikirjo kaventuu ja muuttuu myös raskauden edetessä. Erityisesti laktobasillus-nimisen ryhmän bakteerien määrä kasvaa muiden bakteerien kustannuksella. Ja tulehdusta lisäävien ns. proinflammatoristen bakteerien on havaittu vähenevän äidin suolistossa ja tulehdusta vähentävien bakteerien määrän vastaavasti lisääntyvän. 

 

Lapsen mikrobiomi alkaa siis kehittyä jo kohdussa, mutta syntymän yhteydessä tapahtuu hyvin runsasta mikrobien siirtymistä lapseen äidin emättimen, ihon ja ulosteiden kautta. Alatiesynnytyksen yhteydessä lapsen suolistoon siirtyy E.Coli-bakteereita, streptokokkeja ja stafylokokkeja, jotka tekevät vauvan suolistoon suotuisat olosuhteet bifidobakteerien ja bacteroides-bakteerikantojen kasvulle. Syntymän jälkeen mikrobien siirtyminen äidiltä vauvalle jatkuu imetyksen avulla. On ihan ihmeellistä, että äidinmaito sisältää paitsi lapsen tarvitseman ravinnon, myös runsaasti erilaisia biologisesti aktiivisia yhdisteitä kuten kasvutekijöitä ja solujen välisen viestinnän välittäjäaineita. Lisäksi äidinmaidossa on sokeriyhdisteitä, joita kutsutaan oligosakkarideiksi ja glykoproteiineiksi.  Nämä taas ovat erityisen tärkeitä vauvan suoliston mikrobiomin kannalta, sillä ne suosivat terveydelle ja puolustusjärjestelmälle tärkeiden bifidobakteerien kasvua. Lisäksi äidinmaidossa on ihan oma mikrobiominsa! Ja sen koostumus muuttuu myös imetyksen edetessä. Tiedetäänkin, että imetys vähentää vauvan riskiä sairastua hengitystie-ja suolistoinfektioihin. Se myös parantaa neurologista kehitystä erityisesti ennenaikaisilla lapsilla. Lisäksi se vähentää muun muassa lapsen kakkostyypin diabeteksen ja ylipainon riskiä.

 

Miksi vauvan varhainen mikrobiomi on sitten niin tärkeä?

Vauvan suoliston mikrobiomin epäsuotuisa koostumus on liitetty moniin erilaisiin tulehduksellisiin ja immuunivälitteisiin sairauksiin, kuten atooppisiin tauteihin, tulehduksellisiin suolistosairauksiin, diabetekseen, keliakiaan ja ylipainoon muun muassa. Ajatellaan, että ensimmäisen elinvuoden aikana lapsen mikrobisto monipuolistuu pikkuhiljaa ja saavuttaa kolmeen ikävuoteen menessä samantyyppisen koostumuksen kuin aikuisella. 

 

Vauvan varhaisen mikrobiomiston kehitykseen voivat siis vaikuttaa synnytystapa (mahdollinen keisarinleikkaus), vauvan tai äidin saamat antibiootit ja korvikemaitoruokinta. Keisarinleikkauksessa lapsi ei heti saa kosketusta äidin emättimen, ulosteen ja ihon bakteerikantaan. Toisaalta tiedetään myös, että keisarinleikkaus vaikuttaa myös äidinmaidin mikrobikoostumukseen siten, että siellä on vähemmän mm. bifidobkteereja. Antibiootit puolestaan muuttavat mikrobiomia äidin limakalvoilla, iholla ja ulosteissa sekä myös äidinmaidossa. Lapsen saamat antibiootit luonnollisesti myös kaventavat ja muuttavat lapsen omaa jo kehittyvää mikrobiomia. Ja äidinmaidonkorvikkeita saavat lapset eivät saa rinta-ja ihokontaktin välittämiä bakteereja eivätkä äidinmaidon sisältämiä suoliston hyviä bakteereita ruokkivia aineita tai mirobeja.

 

Synnystapavalintaan tai antibioottien saantiin perhe ei useinkaan voi vaikuttaa. On myös tilanteita, jossa rintamaitoruokinta ei syystä tai toisesta ole mahdollista. Niinpä näissä tapauksissa tutkimuksen kohteena ovat äidin ja vauvan mikrobiomin muuttaminen probiooteilla, esimerkiksi maitohappobakteereilla. Myös äidin ja myöhemmin vauvan syömällä ruoalla on vaikutusta mikrobiomin koostumukseen. Myös raskaana olevan ja imettävän äidin mikrobiomin koostumusta voidaan tukea ja muuttaa probioottilisillä. Lisätutkiksia tarvitaan vielä selvittämään, mitkä olisivat parhaimmat mahdolliset maitohappobakteerikannat ja niiden yhdistelmät, mikä olisi optimaalisin annos, mikä olisi paras antoajankohta ja kuinka pitkä hoidon pitäisi olla. Ädinmaidonkorvikkeidenkin koostumuksia on lähdetty tutkimaan ja suunnittelemaan eri tavalla uuden tutkimustiedon valossa. Tulevaisuudessa niiden koostumusta pyritään varmasti kehittämään lähemmäksi äidinmaidon koostumusta.

 

Tutkimustuloksia odotellessa voimme kuitenkin turvallisesti käyttää tällä hetkellä myynnissä olevia vauvojen ja pienten lasten maitohappobakteerivalmisteita, jotka koostuvat pääasiassa lactobasillus-ja bifidobakteereista. Hyvää bakteerikantaa voi tukea myös monipuolisella ja terveellisellä ruokavaliolla niin, että vauva sekä äiti syövät puhdasta, monipuolista ja värikästä ruokaa. Luonnossa ja metsissä liikkuminen monipuolistavat myös mikrobikantaa. Ja jos lapsi on syntynyt keisarinleikkauksella, äiti tai vauva on saanut antibioottihoitoa tai vauva juo korvikemaitoa, ei ole syytä huolestua. Näissä tapauksissa voidaan hyvin ja tuloksellisesti muuttaa mikrobiomia paremmaksi maitohappbakteerivalmisteilla tarvittaessa jo raskauden ja imetyksen aikana tai lapsen syntymän jälkeen. Ja eipä taida olla minulla potilasta, jolle en olisi antibioottihoidon jälkeen suositellut maitohappobakteerikuuria mikrobikannan tasapainottamisen tueksi.

❤Petra